NÄSIN KARTANON HISTORIAA

Näsin kartano keskiajalla

Ensimmäinen kirjallinen maininta Näsin tilasta on jo vuodelta 1421. Näsin kartano oli keskiajalla yksi Itä-Uudenmaan suurimmista. Vuonna 1555 Näsi sai kuninkaallisen vieraan, kun Kustaa Vaasa majoittui kartanossa.

Näse-Juten ja Calle Holmin ajasta tähän päivään

Näsin kartanon 1750-luvulta lähtien omistanut majuri Fredrik Adolf Ramsay kiinnitti kartanon Riksens  ständers bankista ottamansa lainan vakuudeksi vuonna 1755. Majuri Fredrik Adolf Ramsay panttasi kartanon porvoolaiselle kauppiaalle Johan Holmille vuonna 1813. Viimeinen maininta Ramsay –suvusta Näsissä on vuodelta 1777, jolloin  Fredrdik Adolf Ramsayn poika Christian Wilhelm Ramsay asui siellä.

Omaperäinen omistaja

Raatimies ja kauppias Johan Holm vanhemman pojasta Johan Holmista (1789-1866), tuli kartanon tunnetuin omistaja vuonna 1813. Hänet  tunnettiin Näse-Juttena. Holm kävi Porvoon lukiota ja pääsi ylioppilaaksi Turussa vuonna 1806. Hän suoritti tuomarintutkinnon Turun akatemiassa 1808 ja sai varatuomarin arvon vuonna 1819. Porvoon oikeusraatimiehenä hän toimi vuosina 1822-1827.

Näse – Jutte oli varsin  omalaatuinen henkilö.   Varakkuudesta huolimatta hän oli äärimmäisen saita, hän kulki esimerkiksi nahkakenkien sijaan tuohivirsuissa. Näsin kartanon ympäristössä olevat monet kiviaidat ovat perua hänen ajoiltaan.

Vanhetessaan Näse – Jutte tunnettiin ärhäkkänä riitapukarina, mutta myös hyväntekijänä, joka vuokrasi kahden empirekaupunkiin rakentamansa talojen asunnot vähävaraisille perheille. Näse – Jutte kuoli vuonna 1866 ja jätti jälkeensä - kun vain kiinteistöt mainitaan - yhdeksän velatonta maatilaa ja kuusi kaupunkitaloa.Näsin alue pysyi kartanon omistuksessa 1800-luvulle saakka, vaikka kaupungilla oli 1600-luvulta asti toiveita laajentaa aluetta Näsin suuntaan. Näse-Juten poika Carl Magnus Holm oli kartanon viimeinen yksityinen omistaja, ennen kuin se siirtyi kaupungin omistukseen 1883.

Näsin kartanon arkkitehtuuri

Porvoon kaupunkikartassa 1652 Näsin kartano on merkitty suurin piirtein nykyiselle paikalleen. 1600-luvulta eteenpäin kartanon sijainti ei ole juurikaan muuttunut. Nykyistä päärakennusta aiemmista kartanorakennuksista ei ole säilynyt tietoja.

Nykyinen kartanorakennus

Kartanon tarkka rakennusvuosi ei ole tiedossa. Rakennusajankohdaksi on esitetty joko 1700-luvun loppua tai 1810-1830-lukujen välistä aikaa. Rakennuttajaksi arvellaan varatuomari Johan Holmia eli Näse-Juttea, jolloin rakennusajankohta sijoittuisi 1800-luvun puolelle. Sivurakennus ja ulkorakennukset ovat vanhimmillaan 1800-luvun alusta.

Lähteet: Henrik Wager Näsin kartanon rakennushistoriallinen selvitys ja Hirn 1982